sunnuntaina, toukokuuta 08, 2005

Philadelphian kaduilla

Talla hetkella istun Santa Cruzin rannan laheisyydessa sijaitsevassa hostellihuoneessa. Blogin pitaminen on kiireiden vuoksi jaanyt pariksi viikoksi, yritan saada jutut ajan tasalle muutaman paivan (viikon) kuluessa. Kuten nokkelimmatpokkelimmat ja tajusivatkin, olen havittanyt sylimikroni ja kirjoitan siksi skandittomalla jenkkinappiksella. Tassa aluksi parin viikon takaa:

Taannoin paatimme sannata Philadelphiaan katsomaan maestro Dalin luomuksia. Newarkin Penn Stationilta Atlantic Cityyn, siita toisen yhtion junalla Phillyyn. Teoriassa matkan voisi taittaa alle kahdessa tunnissa, meilla meni yli 3 tuntia koska molemmat junat olivat merkittavasti myohassa. Amerikassa julkinen liikenne on vain koyhille ja koyhathan eivat valita. Siksi junien myohastely on ihan normaalia. Myos alituinen junan vaihtaminen yhtiorajoilla tai osavaltiorajoilla sapettaa suomipoikaa.

Nainhan siina kavi etta 3+tunnin junamatkan jalkeen meille ilmoitettiin etta nayttely on loppuunmyyty 15.5 saakka. Voenena. Siispa tsekkailemaan Fillyn nahtavyyksia.

Nahtavyyksia ei ollut useamman kaden sormille, lahinna paikka muistutti Bostonin, DC:n ja Chicagon sekoitusta: varmaankin mukava paikka asua, mutta turistille tylsa. Muutama pilvenpiirtaja, pari kivaa puistoa ja muutama mahtava monumentaaliakseli. Taidemuseon kohdalla mahtava Versaillesmainen monumentaaliakselin paate oli omistettu amerikkalaista ajattelumallia kuvaavasti parkkipaikalle.

Muutaman hienon mokin naimme ja tsekkasimme tietenkin Philly Cheese Steakit (paikallinen herkku) seka loisteliaat jaatiloannokset Market Streetilla. Kelpo kaupunki. Auringonpaisteessa talsimme Nykiin tottuneen silmin loisteliaan puhtaita katuja ja hyrailimme Brucen Streets of Philadelphiaa. Sitten takaisin pohjoiseen.

Juna-asemalla kiellettiin tupakoimasta. Tupakoijille oli tarjolla $300 sakko tai kymmenen paivaa vankilassa(?). Junat olivat taas myohassa. Kun juna tuli, saimme istua hetken sisalla ja sitten meidat komennettiin ulos. Sama toistui useamman kerran. Viimein myohaisillan tullen paasimme takaisin rakkaaseen Newarkiin ja saatoin aloittaa valmistautumisen seuraavan aamun espanjantenttiin. Hyva paiva vaikkei dalipaiva.

Kuvia luvassa sit joskus kun paasen photarikoneen aareen.