maanantaina, lokakuuta 31, 2005

New York - Paluu Suomeen

Ft. Lauderdalen myrskysäästä lensin takaisin tuskaisen kuumaan NYCiin. JetBluen (mainos taas) kone oli TILAVA! Tunsin itseni ykkösluokan pampuksi ja heiluttelin jalkojani rennosti kuin faarao alamaistensa edessä. Parin tunteroisen lennon jälkeen kone jo ottikin tuntumaa JFK:n pintaan ja saatoin taas nauttia iloisesta auringonpaisteesta savusumun keskellä. Poissa olivat Floridan ikävät ilmat. Luonnon tilalla ronskia teollisuutta ja vaaleanpunaisten flamingojen paikalla tuttuja keltaisia taksinkuvatuksia äksyine kuskeineen.

Zoojorkkiin oli mukava palata. JFK:ltä metrolla Chelseaan ja taas pieneen ja kuumaan Chelsea Internationaliin öiksi. Taisin olla vieläpä samassa huoneessa kuin tammikuussa. Huone oli jälleen ahdas ja nyt kesällä ilmastoinnin puute häiritsi kokolailla paljon. Huoneessa oli n. 90-100F lämmintä. Hiki ei hellittänyt yölläkään, lämpötila laski ulkona korkeintaan muutaman asteen ja vanhojen talojen paksut varaavat kiviseinät pitivät huolen siitä että lämpö pysyi sisätiloissa mukavan muuttumattomana. Kuin olisi nukkunut saunassa.

Kiertelin viimeiset päivät New Yorkia fiilistellen. Meatpacking, Chelsea, Village, Morningside Heights, Williamsburg, Long Island City, Hell's Kitchen...lähtö oli enemmän kuin haikeaa.

Käytin viime hetket hyödykseni myös bändirintamalla ja tsekkailin muutamia varsin mukavia bändejä: Architecture in Helsinki Northsixissa ja The Charms Alphabet Townissa. Hyviä orkestereita, lisäsivät lähdön tuskaa.

Jalkatilaa, Uskomatonta!, Chelsea International, Hurjan Iso Huone, Leffassa, FIlmillä

Ricos, Kulkue, Meatpacking fiilistelyä, Hog's, Architecture in Helsinki @ Northsix, Viimeinen Path-reissu (sniff)

Aiempi kirjoitukseni viimeisistä NY-päivistä.

Luvassa kenties vielä juttu tai pari Suomeen paluun tunnelmista (Juu, myönnän, ei ollut hirmu hauskaa palata). Lisäksi yritän saada muutaman Nykissä kuvaamani mustavalkorullan kehitettyä ja pukattua kuvia tänne nähtäville. Tämä kaikki siis joskus tulevaisuudessa.

Näiden parin kirjoituksen jälkeen tämän blogin pito loppuu ja jatkan satunnaista kirjoittelua varsin iloluontoisessa Hemminki-blogissani.

Soi: The Sun - Lost at Home