We’re all living in America. Wunderbar!
Uutisnälkä yllätti tässä männä päivänä. Paras keino imeä itseensä maailman menoa olisi tietenkin ollut napata käsiinsä New York Times, joka on vaikuttaa olevan kohtuullisen laadukas julkaisu. Ulkona kuitenkin satoi enemmän kuin vähän, joten laiskuuksissani kuvittelin saavani tiedonjanoni tyydytettyä viettämällä hetken television lämpimässä loimussa. Haaveeksi jäi.
Uljaassa amerikkalaisessa kaapeliverkossahan uutiskanavia piisaa, vaan liekö määrä korvannut laadun. CNN, NBC, Fox News ja monet muut ovat pääosin todella surkuhupaisaa katseltavaa. Uutisia kyllä katselee ihan huvikseen siinä missä vaikkapa Teho-osastoa. Sankaritarinoita ja dramaattista paatosta on tarjolla enemmän kuin keskivertojuhon houkkamainen pää kykenee prosessoimaan.
”Maailmanuutisten” aiheissa on neljä vaihtoehtoa, Yhdysvaltain presidentinvaalit, Floridan hirmumyrskyt, Yhdysvaltain presidentinvaalit tai Floridan hirmumyrskyt. Näiden aihepiirien välillä vuorotellaan nokkelasti pari tusinaa tuntia päivässä. Juopaa vanhoilta mantereilta ei juuri ole tarjolla. Kerran muistan nähneeni uutisen Venäjän koulupommijutusta, mutta muuten elän tässä suhteessa internetin ja painetun median armoilla.
Sekä tv:n vaalikamppailu-uutisointi että myrskyraportit ovat täysiä vitsejä. Kaikkeen on lisätty lihava annos turvallista keskiluokkaista viihdettä. Botoxilla naamansa kyllästäneet reportterit huojuvat kameran edessä keskellä myrskyä, puuskuttavat mikrofoniin ja selittävät hädissään kuinka aiemmin päivällä jokin tuntematon lentävä kappale oli melkein lähes likipitäen osunut heidän autoonsa. Voi sentään! Tietoa myrskyn vaikutuksesta alueen elämään tai muuta vastaavaa triviaa on aivan turha odottaa.
Presidentinvaaleja seuratessa kanavat eivät isommin peittele puoluekytköksiään. Yksi kanava näyttää kuvaa kaikkien rakastamasta Bushista joka antaa suukon pienelle tytölle ja ottaa vastaan kansan hurraahuutoja kasvoillaan mitä sympaattisin hymy. Välillä Iso Arska ja Ex-pormestari Giuliani hehkuttavat kaksoisveen jaloja toimia terrorismin vastaisessa sodassa. ”We will not prevail!”. Toinen kanava taas ylistää Kerryä, uutta vahvaa johtajaa joka meloo kansakuntaa kohti valoisampaa tulevaisuutta. Kerry kertoo kuinka paha setä herra Bush on ja antaa oikeat vastaukset yhteiskunnan ongelmiin. Karamelleja ja mehua kaikille! Kaikesta päätellen vaalien tulos ei voi olla kovin hyvä, voittipa kumpi tahansa.
Eurooppalaisen on helppo nähdä kanavien puolueellisuus ja pinnallisuus, mutta täällä koko ikänsä asuneelle ero uutisten ja puoluemainosten välillä voi joskus jäädä hieman hämäräksi. En väitä että Suomalainen uutisointi olisi täysin puolueetonta, mutta ero suomaan ja preerian tarinankerronnassa on kyllä merkittävä.
No toisaalta, eipä ole Juho-pojan juuri tarvinnut tv-uutisten kanssa hermojaan menettää kun huomaavainen kämppikseni katsoo tuollaiset kymmenen tuntia päivässä (tai yössä) itämaisia piirroselokuvia. Hiphip…
Viime viikon omia uutisia:
-Nukahdin metroon ja päädyin Hobokeniin
-Löysin mukavia levykauppoja Greenwich Villagesta
-Vietin monta tovia studiolla ja näin ensimmäiset syksyiset auringonlaskut ghetossa
-Kävimme humppaamassa kirkossa keskellä yötä
Uljaassa amerikkalaisessa kaapeliverkossahan uutiskanavia piisaa, vaan liekö määrä korvannut laadun. CNN, NBC, Fox News ja monet muut ovat pääosin todella surkuhupaisaa katseltavaa. Uutisia kyllä katselee ihan huvikseen siinä missä vaikkapa Teho-osastoa. Sankaritarinoita ja dramaattista paatosta on tarjolla enemmän kuin keskivertojuhon houkkamainen pää kykenee prosessoimaan.
”Maailmanuutisten” aiheissa on neljä vaihtoehtoa, Yhdysvaltain presidentinvaalit, Floridan hirmumyrskyt, Yhdysvaltain presidentinvaalit tai Floridan hirmumyrskyt. Näiden aihepiirien välillä vuorotellaan nokkelasti pari tusinaa tuntia päivässä. Juopaa vanhoilta mantereilta ei juuri ole tarjolla. Kerran muistan nähneeni uutisen Venäjän koulupommijutusta, mutta muuten elän tässä suhteessa internetin ja painetun median armoilla.
Sekä tv:n vaalikamppailu-uutisointi että myrskyraportit ovat täysiä vitsejä. Kaikkeen on lisätty lihava annos turvallista keskiluokkaista viihdettä. Botoxilla naamansa kyllästäneet reportterit huojuvat kameran edessä keskellä myrskyä, puuskuttavat mikrofoniin ja selittävät hädissään kuinka aiemmin päivällä jokin tuntematon lentävä kappale oli melkein lähes likipitäen osunut heidän autoonsa. Voi sentään! Tietoa myrskyn vaikutuksesta alueen elämään tai muuta vastaavaa triviaa on aivan turha odottaa.
Presidentinvaaleja seuratessa kanavat eivät isommin peittele puoluekytköksiään. Yksi kanava näyttää kuvaa kaikkien rakastamasta Bushista joka antaa suukon pienelle tytölle ja ottaa vastaan kansan hurraahuutoja kasvoillaan mitä sympaattisin hymy. Välillä Iso Arska ja Ex-pormestari Giuliani hehkuttavat kaksoisveen jaloja toimia terrorismin vastaisessa sodassa. ”We will not prevail!”. Toinen kanava taas ylistää Kerryä, uutta vahvaa johtajaa joka meloo kansakuntaa kohti valoisampaa tulevaisuutta. Kerry kertoo kuinka paha setä herra Bush on ja antaa oikeat vastaukset yhteiskunnan ongelmiin. Karamelleja ja mehua kaikille! Kaikesta päätellen vaalien tulos ei voi olla kovin hyvä, voittipa kumpi tahansa.
Eurooppalaisen on helppo nähdä kanavien puolueellisuus ja pinnallisuus, mutta täällä koko ikänsä asuneelle ero uutisten ja puoluemainosten välillä voi joskus jäädä hieman hämäräksi. En väitä että Suomalainen uutisointi olisi täysin puolueetonta, mutta ero suomaan ja preerian tarinankerronnassa on kyllä merkittävä.
No toisaalta, eipä ole Juho-pojan juuri tarvinnut tv-uutisten kanssa hermojaan menettää kun huomaavainen kämppikseni katsoo tuollaiset kymmenen tuntia päivässä (tai yössä) itämaisia piirroselokuvia. Hiphip…
Viime viikon omia uutisia:
-Nukahdin metroon ja päädyin Hobokeniin
-Löysin mukavia levykauppoja Greenwich Villagesta
-Vietin monta tovia studiolla ja näin ensimmäiset syksyiset auringonlaskut ghetossa
-Kävimme humppaamassa kirkossa keskellä yötä
 |  |  |
 |  |  |
<< Home