Hätätila

Tulipa lunta tupaan. Viikonloppuna itärannikkoa koetteli pahin lumimyrsky sitten vuoden 1978. Voi sen tähden. NY:n alueellakin lunta tuli hieman toista jalkaa ja heti oltiin hätätilaa julistamassa. Meteorologit povasivat tuomiopäivää ja amerikkalaiset saivat hyvän syyn panikoida jälleen kerran.

Lumimyrskyn jälkeisenä aamuna selvisi miksi muutamasta tuumasta lunta nousi sellainen melu: aurauskalusto on monin paikoin surkuhupaisan säälittävää. Toisaalla golfkärryn kokoiset pakettiautot pyörittelivät pienillä kolillaan lunta ees-taas kunnes juuttuivat itse hankeen kiinni, toisaalla jeepin nokkaan isketty santaharja ei tuottanut juuri parempaa tulosta: lumi vain tamppaantui liukkaaksi jääksi. Hätätilan julistamiseen oli ehkä sittenkin syynsä.

Yhden niksin amerikkalaisetkin kuitenkin selkeästi hallitsevat: suolaa viljeltiin kuin kuolleen meren vedenpuhdistamoissa konsanaan. Jalkakäytävät ovat aina yhtä sohjoa, suolaa kun niillä on tuplamäärä lumeen verrattuna. Sitten kun kävelet sisätiloihin suolasohjoisilla kengillä, lattia kiittää ja kumimatto kumartaa. Pohjavedet eivät nekään varmaan ihmeemmin suolasta innostu, mutta kuka nyt pohjavettä tarvitseekaan kun raikasta lähdevettä saa lähikaupasta.


Canal Streetin Asema, Kohti Chrysleria, Jengi nauttimassa lumesta, Katukuva, Marek ja kuppi kuumaa

Freeride, Porukkaa riitti, Pakkasessa oli venyteltävä ettei jäädy, Murtomaahiihtoa metrotunnelissa, NYPD:n uudet superautot

Kaliforniasekoilun osa 4/n : San Simeon - Oceanside, tulossa pikapuoliin