Viljaville niityille
Laksin minibussilla kohti Las Vegasin alankoja. Bussimatkan piti kestaa noin yhdeksan tuntia. Vaan erinaisten seikkojen syrjalla vierahtikin noin 15 tunteroista.
Heti kattelyssa kuskilla oli logistisia ongelmia. Bussi oli ylibuukattu ja joku saattaisi joutua jaamaan tien sivuun. Jollain poppakonstilla kaikki kuitenkin jarjestyi muutaman vartin odottelun ja varaustsekkailun jalkeen. Bussi oli tapotaynna vaan kaikki paasivat kuitenkin matkaan.
Eraalla pysakilla kuskimme kolautti autoa rotwalliin. Pysakilla seisoskellut seta tiesi neuvoa etta takarengas naytti tormayksen jalkeen tyhjalta ja jarrunesteet vuosivat. Jatkoimme kuiten matkaa. Parinkymmenen kilometrin paassa, matkan edistymisen kannalta edelleen tuskaisen lahella San Franciscoa, kuski tiedotti puolen tunnin renkaanvaihtotauosta. Ja niinpa menimme Maccarin ja jonkun toisen pikaruokaloosin parkkipellolle viettamaan hyvaa aikaa kuskin mennessa vaihtamaan rengasta. 45 minuutin jalkeen lannistuneen oloinen kuljettaja ajeli takaisin. Takarengas naytti edelleenkin lussulta. Joku kommentoi, etta olisi sen uuden renkaan voinut edes tayttaa, johon kuski: "No joo, kun ei sita vaihdettu. Ei niilla ollut uutta rengasta. Pakko jatkaa talla." Jotenkin kuski oli siis saanut kulumaan lahes tunnin edes vaihtamatta rengasta.
Matka jatkui taas, nyt viivastysten vuoksi jo hieman vittuuntuneen huvittuneissa tunnelmissa. Parinkymmenen mailin paassa kuului yht'akkia kokovahva pamaus ja minibussi lahti heittelehtimaan yli 70mph vauhdissa. Kuski sai kuitenkin pidettya auton hansikkaassa ja ohjasi rotiskon tien sivuun. Ulostauduimme tutkimaan tilannetta ja niinpa: kaksi oikeanpuoleista takarengasta oli rajahtanyt ja jarruoljya vuosi tien pientareelle melko noro.
Kuski tilasi hinausauton ja sekoili korvausbussin tilaamisen kanssa. Valilla han soitteli masentavia orjapuheluita johtajalleen: "Rengas puhkes, mitas tehdaan? Ai ettei kiinnosta? No joo, palaillaan." Jossain vaiheessa muuan mukava rekkakuski pysahtui ja antoi yhdelle jannulle kyydin LAhan, muuten autot vain pyyhalsivat ohi, muutama jopa vahingoniloisesti myhaillen ja toottaillen.
Vihdoin hinausauto saapui. Kun sitten bussia piti hieman ajaa eteenpain hinausta varten, kavi ilmi etta kuski oli onnistunut vuodattamaan akun tyhjiin hinausautoa odotellessa. No eipa vaha mitaan, hinausautohan on tehty hinaamaan. Kuskin toilailu kuitenkin lievasti sanottuna kiristi tunnelmia. Joillain kun oli jo oikeasti kiire kohteeseensa.
Ajan kuluttua Vegasiin matkaajille saapui korvaava bussi, LA:han matkalla olevat jaivat edelleen tien sivuun. Myohemmin kuulin etta olivat odotelleet siella edelleen noin viitisen tuntia. Loistavaa asiakaspalvelua. Uusi kuskimme antoi meille heti 65 taalan hinnasta kympin alennusta, myohemmin saimme hostellissa viela takaisin 20 tollaria, joten alennusta sentaan annettiin toilailujen oheen.
Vihdoin noin viidentoista tunnin tuskailun jalkeen olimme kuumassa Vegasin yossa (n.85F). Itse suuntasin heti sisaantsekkauksen jalkeen nukkumaan, muutamat englantilaiset futisfanijannut laksivat baariin katsomaan ottelua. Kutsuisin veikkoa faniksi jos lahtee neljalta yolla, viidentoista tunnin hikisen bussimatkan jalkeen, etsimaan Vegasista baaria jossa katsotaan brittifutista.
Heti kattelyssa kuskilla oli logistisia ongelmia. Bussi oli ylibuukattu ja joku saattaisi joutua jaamaan tien sivuun. Jollain poppakonstilla kaikki kuitenkin jarjestyi muutaman vartin odottelun ja varaustsekkailun jalkeen. Bussi oli tapotaynna vaan kaikki paasivat kuitenkin matkaan.
Eraalla pysakilla kuskimme kolautti autoa rotwalliin. Pysakilla seisoskellut seta tiesi neuvoa etta takarengas naytti tormayksen jalkeen tyhjalta ja jarrunesteet vuosivat. Jatkoimme kuiten matkaa. Parinkymmenen kilometrin paassa, matkan edistymisen kannalta edelleen tuskaisen lahella San Franciscoa, kuski tiedotti puolen tunnin renkaanvaihtotauosta. Ja niinpa menimme Maccarin ja jonkun toisen pikaruokaloosin parkkipellolle viettamaan hyvaa aikaa kuskin mennessa vaihtamaan rengasta. 45 minuutin jalkeen lannistuneen oloinen kuljettaja ajeli takaisin. Takarengas naytti edelleenkin lussulta. Joku kommentoi, etta olisi sen uuden renkaan voinut edes tayttaa, johon kuski: "No joo, kun ei sita vaihdettu. Ei niilla ollut uutta rengasta. Pakko jatkaa talla." Jotenkin kuski oli siis saanut kulumaan lahes tunnin edes vaihtamatta rengasta.
Matka jatkui taas, nyt viivastysten vuoksi jo hieman vittuuntuneen huvittuneissa tunnelmissa. Parinkymmenen mailin paassa kuului yht'akkia kokovahva pamaus ja minibussi lahti heittelehtimaan yli 70mph vauhdissa. Kuski sai kuitenkin pidettya auton hansikkaassa ja ohjasi rotiskon tien sivuun. Ulostauduimme tutkimaan tilannetta ja niinpa: kaksi oikeanpuoleista takarengasta oli rajahtanyt ja jarruoljya vuosi tien pientareelle melko noro.
Kuski tilasi hinausauton ja sekoili korvausbussin tilaamisen kanssa. Valilla han soitteli masentavia orjapuheluita johtajalleen: "Rengas puhkes, mitas tehdaan? Ai ettei kiinnosta? No joo, palaillaan." Jossain vaiheessa muuan mukava rekkakuski pysahtui ja antoi yhdelle jannulle kyydin LAhan, muuten autot vain pyyhalsivat ohi, muutama jopa vahingoniloisesti myhaillen ja toottaillen.
Vihdoin hinausauto saapui. Kun sitten bussia piti hieman ajaa eteenpain hinausta varten, kavi ilmi etta kuski oli onnistunut vuodattamaan akun tyhjiin hinausautoa odotellessa. No eipa vaha mitaan, hinausautohan on tehty hinaamaan. Kuskin toilailu kuitenkin lievasti sanottuna kiristi tunnelmia. Joillain kun oli jo oikeasti kiire kohteeseensa.
Ajan kuluttua Vegasiin matkaajille saapui korvaava bussi, LA:han matkalla olevat jaivat edelleen tien sivuun. Myohemmin kuulin etta olivat odotelleet siella edelleen noin viitisen tuntia. Loistavaa asiakaspalvelua. Uusi kuskimme antoi meille heti 65 taalan hinnasta kympin alennusta, myohemmin saimme hostellissa viela takaisin 20 tollaria, joten alennusta sentaan annettiin toilailujen oheen.
Vihdoin noin viidentoista tunnin tuskailun jalkeen olimme kuumassa Vegasin yossa (n.85F). Itse suuntasin heti sisaantsekkauksen jalkeen nukkumaan, muutamat englantilaiset futisfanijannut laksivat baariin katsomaan ottelua. Kutsuisin veikkoa faniksi jos lahtee neljalta yolla, viidentoista tunnin hikisen bussimatkan jalkeen, etsimaan Vegasista baaria jossa katsotaan brittifutista.
<< Home