perjantaina, lokakuuta 22, 2004

59 päivää myöhemmin

Halleluja! Tänään sain postia amerikkalaiselta Wachovia-pankiltani. 59 päivää aiemmin olin tilannut pankkikortin ja vihdoinkin se oli saapunut! En ollut uskoa silmiäni. Käteni tärisivät ja hikoilivat repiessäni kuorta auki, mutta totta se oli: maaginen kortti oli löytänyt tiensä käsiini.

Näihin 59 vuorokauteen mahtui hammastenkiristelyä kerta jos toinenkin. Jouduin tilaamaan kortin yhteensä neljä kertaa. Ja joka kerralla kismitti hieman edellistä enemmän. Ensimmäinen tilaamani kortti katosi postissa, pin-koodi sen sijaan löysi tiensä perille. Toinenkin kortti katosi postissa. Kolmannen kortin tilasin muka viisaampana suoraan pankista noudettavaksi. Kolmas kortti ei koskaan saapunut. Syynä oli kuulemma että tililläni ei ollut tarpeeksi rahaa ($50) kortin lähetyshetkellä joten sitä ei lähetetty lainkaan. Olin nostanut väliaikaisella kortillani osan puuttuvista rahoista "tuhlattavaksi" ruokaan kun suomesta lähettämäni rahat eivät olleet tulleet ajoissa. Tuohon rahansiirtoon kului muuten vaivaiset 23 vuorokautta. Neljännen kortin tilasin kun rahat olivat vihdoin saapuneet. Näiden lisäksi sain yhden automaattikortin jota en ollut edes tilannut. Voi kysyä, miksi pidin rahani pankissa joka ei toimi. Kaksijakoisesti: koska olen idiootti ja koska suomesta lähettämäni rahat olivat tulossa kyseisen pankin tilille.

Nyt kun kortti on kädessäni, on yhtäkkiä tyhjä olo. Miten selviän ilman päivittäistä pankkisekoilua ja pankkivirkailijoiden tylyttämistä? Miltä tuntuu elämä kun ostokset saa maksettua muutenkin kuin kaverin rahoilla? Miltä tuntuu kun ei tarvitse selitellä koulumaksujen karhuajille toimimattomia pankkiyhteyksiä? Miltä tuntuu kun ei tarvitse enää pelätä rahojensa kadonneen kyberavaruuteen? Sekavin tuntein kohti huomista.