Väripäivä
Lauantaina kävimme kämppikseni kanssa Keskuspuistossa tiirailemassa maisemateosta Gates. Teos koostui 7500 lähes identtisestä metalliportista, jotka pystytetty puiston polkujen ylle. Porteissa liehui oranssit purjekankaat. Paikallinen taiteilijapari Jean-Claude ja Christo veti kyllä aika massiivisen ässän hihasta.
Teos ei ollut erityisen dynaaminen, pidin enemmän monista pariskunnan aiemmista töistä. Christon erittäin hienoissa piirroksissa porttien kankaat liehuvat hienommin kuin oikeasti ja loistavat kirkkaammin kuin todellisuudessa. Teos oli turhan pysähtynyt, mutta toisaalta tuhannet ja tuhannet puistossa parveilevat ihmiset (ja turistit) toivat teokseen oman hienon lisänsä.
Se mikä teki teoksesta kuitenkin vaikuttavan oli, jällen kerran, mittakaava: 4 799 tonnia terästä, 60 mailia (96.5 Km) vinyyliputkea,165 000 pulttia, 1 089 882 neliöjalkaa (101 250 m2) kangasta, 600 työntekijää pystyttämässä portteja ja niin edelleen. Hekumallista että jollain on kylliksi rahaa ja tarmoa pistää tällaiseen täysin turhaan toimintaan. Siitä iso plussa.
Myöhemmin älysin että olisi pitänyt käydä tsekkaamassa miltä teos näyttäisi lintuperspektiivistä. No, täytyy joku toinen päivä käydä kiipeilemässä jonkun lähitienoon pilvenpiirtäjän katolle katsomaan. Teos on käsittääkseni paikollaan pari viikkoa joten ehtiihän tässä vielä...
Illalla kävimme vielä tsekkaamassa muutaman mielenkiintoisen värivalojutun: Diller + Scofidion Brasserien Ludwig Mies van der Rohen Seagram-pytingissä. Hieno ravintola, erityisesti vessan lavuaari oli bueno. Lisäksi tarkastimme sinisillä valoilla sompaillun jalankulkusillan Ground Zeron eteläpuolella. Hieno sekin pienellä budjetilla toteutetuksi sillaksi. Valo on pop.
Puomi, Nurtsin yli, Yahoos, Dyykkaaja ja portit, Sorsat
Osa, Yleisö oli eri mieltä, Väkeä riitti, Putus, Itä, Karahka
Fillaroimassa, Silta, D+G Vessa, Kävelysilta, Sinivalot, Tuulitunneli, Keskeltä
Päivän muzak: Matt Sweeney & Bonnie "Prince" Billy - Superwolf
Teos ei ollut erityisen dynaaminen, pidin enemmän monista pariskunnan aiemmista töistä. Christon erittäin hienoissa piirroksissa porttien kankaat liehuvat hienommin kuin oikeasti ja loistavat kirkkaammin kuin todellisuudessa. Teos oli turhan pysähtynyt, mutta toisaalta tuhannet ja tuhannet puistossa parveilevat ihmiset (ja turistit) toivat teokseen oman hienon lisänsä.
Se mikä teki teoksesta kuitenkin vaikuttavan oli, jällen kerran, mittakaava: 4 799 tonnia terästä, 60 mailia (96.5 Km) vinyyliputkea,165 000 pulttia, 1 089 882 neliöjalkaa (101 250 m2) kangasta, 600 työntekijää pystyttämässä portteja ja niin edelleen. Hekumallista että jollain on kylliksi rahaa ja tarmoa pistää tällaiseen täysin turhaan toimintaan. Siitä iso plussa.
Myöhemmin älysin että olisi pitänyt käydä tsekkaamassa miltä teos näyttäisi lintuperspektiivistä. No, täytyy joku toinen päivä käydä kiipeilemässä jonkun lähitienoon pilvenpiirtäjän katolle katsomaan. Teos on käsittääkseni paikollaan pari viikkoa joten ehtiihän tässä vielä...
Illalla kävimme vielä tsekkaamassa muutaman mielenkiintoisen värivalojutun: Diller + Scofidion Brasserien Ludwig Mies van der Rohen Seagram-pytingissä. Hieno ravintola, erityisesti vessan lavuaari oli bueno. Lisäksi tarkastimme sinisillä valoilla sompaillun jalankulkusillan Ground Zeron eteläpuolella. Hieno sekin pienellä budjetilla toteutetuksi sillaksi. Valo on pop.
|  |  |  |  |
|  |  |  |  |  |
|  |  |  |  |  |  |
Päivän muzak: Matt Sweeney & Bonnie "Prince" Billy - Superwolf
<< Home