keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2005

Hippiherkistelyä

Auringonpaisteesta hehkuttaminen ei lopu vielä tänäänkään. Voe veikkoset että oli komea päivä! Parhaimmillaan heiluttiin jo 75F tuntumassa.

Aamulla kirjoitin utopia-esitelmän opiskelijoille annettavan luku-osion ja otin siitä 15 kopiota. Viheltelin joutosävelmiä käydessäni, sillä päivän työt oli nyt tehty ja kello oli tuskin yhtätoista. Sitten kävin raskaalla brunssilla ennenkuin suuntasin Brooklynin East Parkwaylle.

Brooklyn Museumissa oli tarjolla Jean-Michel Basquiat -retrospektiivi. Loistavia räpellyksiä! Hienoja värejä, raakaa piirrosjälkeä, sekopäisiä sanakollaaseja. "Raha, raha, raha, raha, paha, paras, rapa, rakas, kasvi, rasva, varas, sarka, vasara, kasari..." Erityisesti vanhoista laudoista tehdylle pohjalle maalatut kuvat sykähdyttivät. Esillä oli myös muutama valtava Warholin kanssa tehty yhteistyö. Ne eivät olleet yhtä loistavia kuin Jaskamikon omat työt. Tuhlasin taaloja kahteen postikorttiin, jotka aion ripustaa seinälle.

Museossa jokusen tiiman haahuiltuani ulostauduin takaisin kärvennettäväksi. Taisin polttaa jopa naamani, ainakin nenä punoittaa ja mitään en o ottanu. Paahteessa kävelin Brooklyn Public Libraryn ja Grand Army Plazan ohi Prospect Parkiin.

Puistossa oli puiden harvalehtisyyttä lukematta täysi kesä. Ihmiset olivat keskusnurmella piknikillä, osa otti aurinkoa uimapuvussa. Hörppäilin vettä ja lueskelin läksyjäni. Kiipesin kukkulalle, kävelin hiljaisen hautausmaan ohi järven rantaan. Istuin hetken rannassa. Kyltissä varoitettiin heikoista jäistä.

Ohi ratsastavan tädin hepo oli jostain syystä pillastua ja ryhtyi laukkaamaan uhkaavasti kohti järveä. Kylmähermoinen tantta sai kuitenkin tilanteen haltuunsa ja välttyi uimareissulta. Kaislikossa jotkut harrastivat valokuvausta, muutama taiteilijanplanttu skissaili rannalla. Ortodoksijuutalaispojat olivat vallanneet rantapaviljongin.

Jatkoin matkaa puiston eteläpäähän ja sitten Park Slopen kautta metropysäkille. Odottelin ähvää ainakin vartin. Siinä ajassa toiseen suuntaan meni valehtelematta n. 2/3 tusinaa junaa. Piruvie että antavat kaltaiseni tyhjäntoimittajan odottaa. Lösöilyaika on rahaa! Vihdoin pääsin kuitenkin takaisin Manhattanille ja WTC:n kautta kotiin.

Edessä oli vielä vedenhakureissu. Kämppikseni oli odottanut että missä luuraan. Olin nimittäin luvannut näyttää hänelle yhden hyvän ruokakaupan lähitienoilla. Menimme sinne. Niinhän siinä kävi että ruokakauppa oli supistanut toimintaansa ja nyt siellä ei ollut enää juuri mitään. Siispä marssimme barrion keskustaan. Parin gallonan vesikanisterit käsissä ja talouspaperikantamukset seljässä näytimme kuin taistoon lähteviltä nuorilta urhoilta.

Ylämäessä pukkasi soija ja tunsin urheilevani. Vihdoin kuitenkin saavuimme kämpille ja saatoin rojahtaa kauneusunille. Hyvä aurinkojee!

Löysin lehden, Perho, Julkinen kirjasto, Neukkuvärini

Rannassa, Kukkulalla, Tunnelissa


Soitossa: Tapeworm - Pharmapsychological