Nuark ja Heins
Otin muutaman kuvan Newarkista. Pääosassa oli Hahne & Company -tavaratalon jenkkirenessanssirakennus vuodelta 1901. Teen luonteeltaan perin vakavaa tutkimusta talon historiasta ja tulevaisuudesta Amerikan Arkkitehtuurin Historia -kurssia varten. Tarkoituksena on että järjestämme kävelykierroksen Newarkissa. Minä saan sitten pitää 15 minuutin puheen tästä amerikkalaisen tavaratalotalouden merkkipaalusta.
Newarkin julkisessa kirjastossa ihmettelivät kun äänsin tavaratalon nimen saksalaisittain Haahne. "Mitä? En ymmärrä sanaakaan siitä mitä sanot!" Parin minuutin jälkeen kirjastontäti sai vihiä mistä on kyse. "Ai, siis tarkoitat Heinssiä. Se lausutaan Heins!" Kiitos tiedosta. Muutenkin kirjastokäynti oli perin hupaisa kun deekut yrittivät ottaa matsia kirjastonsedän kanssa. Kirjastonsetä sai uskomattoman raivokohtauksen ja alkoi huutaa kuin hullu. Itse vetäydyin arkistojen turvaan lueskelemaan.
Lehtileikkeitä lueskelemalla sain varsin hyvät perustiedot paitsi tavaratalon historiasta, myös Newarkin rappion syistä ja seurauksista. Siitä miksi loistavalla paikalla oleva timanttisten liikenneyhteyksien kaupunki on rappeutunut lähes 800.000 asukkaan elävästä metropolista alle 300.000 vähempiosaisen slummiksi. Uudet kiinteistöverot, asukkaiden muuttovirta keskustasta lähiöihin sekä Jersey Cityyn. Nyt kukaan ei halua muuttaa Newarkiin koska se on "mustien nistien ghetto". Toisaalta kaupunki ei voi loistavasta sijainnistaan huolimatta kehittyä jolleivät ihmiset muuta takaisin keskustaan. Ilkeä noidankehä ei käänny nousevaksi viivaksi pienillä iskuilla. Pitää jysäyttää lekalla.
Parin vuoden sisään alkavat suuren mitan yksityiset kasvonkohotuskampanjat vaikuttavat todella mielenkiintoisilta. Saimme kuulla erään Manhattanilaisen kiinteistöfirman suunnitelmista ja voin sanoa että on äijillä pätäkkää pelissä. En ihmettele jos Newark on kymmenen vuoden päästä Ison Omenan muotilähiö. Lentokenttä, Manhattanille vievät junat ja valmiit pilvenpiirtäjät vaativat vielä hieman asutusta keskustaan niin kriittinen massa on saavutettu. Vai onko? Riski on aina riski on riski.
Kaiken kaikkiaan tutkimustyö on tällä kertaa ollut yllättävän tuskatonta. Kirjastokäyntien lisäksi lähetin pari sähköpostia, yhden paikalliselle historiaseuralle, toisen Heinssin kiinteistön omistavalle nykiläismiljonäärille. Molemmat olivat heti menossa mukana ja parin päivän päästä fyysinen postilaatikkoni täyttyi erilaisista asiakirjoista koskien Heinssin menneisyyttä ja tulevaisuutta. Säästin viikkojen työn. Suhteilla maailma pyörii.
Newarkin julkisessa kirjastossa ihmettelivät kun äänsin tavaratalon nimen saksalaisittain Haahne. "Mitä? En ymmärrä sanaakaan siitä mitä sanot!" Parin minuutin jälkeen kirjastontäti sai vihiä mistä on kyse. "Ai, siis tarkoitat Heinssiä. Se lausutaan Heins!" Kiitos tiedosta. Muutenkin kirjastokäynti oli perin hupaisa kun deekut yrittivät ottaa matsia kirjastonsedän kanssa. Kirjastonsetä sai uskomattoman raivokohtauksen ja alkoi huutaa kuin hullu. Itse vetäydyin arkistojen turvaan lueskelemaan.
Lehtileikkeitä lueskelemalla sain varsin hyvät perustiedot paitsi tavaratalon historiasta, myös Newarkin rappion syistä ja seurauksista. Siitä miksi loistavalla paikalla oleva timanttisten liikenneyhteyksien kaupunki on rappeutunut lähes 800.000 asukkaan elävästä metropolista alle 300.000 vähempiosaisen slummiksi. Uudet kiinteistöverot, asukkaiden muuttovirta keskustasta lähiöihin sekä Jersey Cityyn. Nyt kukaan ei halua muuttaa Newarkiin koska se on "mustien nistien ghetto". Toisaalta kaupunki ei voi loistavasta sijainnistaan huolimatta kehittyä jolleivät ihmiset muuta takaisin keskustaan. Ilkeä noidankehä ei käänny nousevaksi viivaksi pienillä iskuilla. Pitää jysäyttää lekalla.
Parin vuoden sisään alkavat suuren mitan yksityiset kasvonkohotuskampanjat vaikuttavat todella mielenkiintoisilta. Saimme kuulla erään Manhattanilaisen kiinteistöfirman suunnitelmista ja voin sanoa että on äijillä pätäkkää pelissä. En ihmettele jos Newark on kymmenen vuoden päästä Ison Omenan muotilähiö. Lentokenttä, Manhattanille vievät junat ja valmiit pilvenpiirtäjät vaativat vielä hieman asutusta keskustaan niin kriittinen massa on saavutettu. Vai onko? Riski on aina riski on riski.
Kaiken kaikkiaan tutkimustyö on tällä kertaa ollut yllättävän tuskatonta. Kirjastokäyntien lisäksi lähetin pari sähköpostia, yhden paikalliselle historiaseuralle, toisen Heinssin kiinteistön omistavalle nykiläismiljonäärille. Molemmat olivat heti menossa mukana ja parin päivän päästä fyysinen postilaatikkoni täyttyi erilaisista asiakirjoista koskien Heinssin menneisyyttä ja tulevaisuutta. Säästin viikkojen työn. Suhteilla maailma pyörii.
Newarkin rappiotilassa Julius Hahnen loistelias tavaratalo on päässyt rappeutumaan kokolailla pahasti mutta restaurointisuunnitelmat vaikuttavat lupaavilta. Kaikenkaikkiaan Newark on mielenkiintoinen paikka jota odottaa joko todella surkea tai todella loistava tulevaisuus. Ans kattoo ny.
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
<< Home