New York - Paluu Suomeen

Ft. Lauderdalen myrskysäästä lensin takaisin tuskaisen kuumaan NYCiin. JetBluen (mainos taas) kone oli TILAVA! Tunsin itseni ykkösluokan pampuksi ja heiluttelin jalkojani rennosti kuin faarao alamaistensa edessä. Parin tunteroisen lennon jälkeen kone jo ottikin tuntumaa JFK:n pintaan ja saatoin taas nauttia iloisesta auringonpaisteesta savusumun keskellä. Poissa olivat Floridan ikävät ilmat. Luonnon tilalla ronskia teollisuutta ja vaaleanpunaisten flamingojen paikalla tuttuja keltaisia taksinkuvatuksia äksyine kuskeineen.

Zoojorkkiin oli mukava palata. JFK:ltä metrolla Chelseaan ja taas pieneen ja kuumaan Chelsea Internationaliin öiksi. Taisin olla vieläpä samassa huoneessa kuin tammikuussa. Huone oli jälleen ahdas ja nyt kesällä ilmastoinnin puute häiritsi kokolailla paljon. Huoneessa oli n. 90-100F lämmintä. Hiki ei hellittänyt yölläkään, lämpötila laski ulkona korkeintaan muutaman asteen ja vanhojen talojen paksut varaavat kiviseinät pitivät huolen siitä että lämpö pysyi sisätiloissa mukavan muuttumattomana. Kuin olisi nukkunut saunassa.

Kiertelin viimeiset päivät New Yorkia fiilistellen. Meatpacking, Chelsea, Village, Morningside Heights, Williamsburg, Long Island City, Hell's Kitchen...lähtö oli enemmän kuin haikeaa.

Käytin viime hetket hyödykseni myös bändirintamalla ja tsekkailin muutamia varsin mukavia bändejä: Architecture in Helsinki Northsixissa ja The Charms Alphabet Townissa. Hyviä orkestereita, lisäsivät lähdön tuskaa.

Jalkatilaa, Uskomatonta!, Chelsea International, Hurjan Iso Huone, Leffassa, FIlmillä
Ricos, Kulkue, Meatpacking fiilistelyä, Hog's, Architecture in Helsinki @ Northsix, Viimeinen Path-reissu (sniff)

Aiempi kirjoitukseni viimeisistä NY-päivistä.

Luvassa kenties vielä juttu tai pari Suomeen paluun tunnelmista (Juu, myönnän, ei ollut hirmu hauskaa palata). Lisäksi yritän saada muutaman Nykissä kuvaamani mustavalkorullan kehitettyä ja pukattua kuvia tänne nähtäville. Tämä kaikki siis joskus tulevaisuudessa.

Näiden parin kirjoituksen jälkeen tämän blogin pito loppuu ja jatkan satunnaista kirjoittelua varsin iloluontoisessa Hemminki-blogissani.

Soi: The Sun - Lost at Home

Fort Lauderdale

Ft Lauderdalessa sää oli todella surkea. Neljä päivää sadetta. Paikasta ei muutenkaan jäänyt kovin hyvä maku suuhun. Rantalomailu ja kiertelyt pohattojen kanaalialueilla eivät jaksaneet kovin monta päivää kiinnostaa.

Ranta, Myrsky repi, Pohatta-alueen kanaali, Nurminen?, Merihirviö, Huippusää

Edellinen kirjoitukseni Ft Lauderdalesta.

Soi: DFA 1979 - Sexy Results

Key West

Key Westissä oli hienoa, mutta uimaan emme päässeet!? Emme halunneet mennä suoraan maksullisille rannoille, joten piti valita ilmaisista. Kumman sinä valitsisit, Särkyneen Lasin Rannan vai Koirarannan?

Valitsimme mieluummin lasinsirut kuin koirankarvat, mutta turha toivo: ranta oli paikoin täynnä haisevaa liejua (el pasqua) ja toisissa paikoissa piti kahlata polttavien medusoiden (Manowar, jee jee) keskellä 200m ennenkuin oli riittävän syvää muuhunkin kuin käsipohjaan. Onneksi rankkasade kasteli meidät ennenkuin lähdimme takaisin Miamiin. Vähän niinku ois uinu hei.


Highway, Romu, Risteilijä, 2, Skene, Hautuumaa
Hippipaku, Kanat pihoilla, Kissa koisaamassa, Romu2, Ovi, Ranta
Koiraranta, Manowar, Matalikko, Liete, Puu, Idylliranta
Skuutteri, Mainos, Kiista eteläisimmän talon tittelistä, Eteläisin piste, Talo, 2
U.S.A!, Tyhjyys

Aiempi kirjoitukseni KWstä

BTW: Hélènen kuvat Miamista & KWestistä

Seuraavaksi Ft.Lauderdale & Pako NYC:stä

Soi: New Order - Turn My Way

South Beach, Miami

Miami oli melko paikka.

Lords of Dogtown -leffasta rymistellessäni törmäsin sattumalta ranskalaiseen Hélèneen ja ystäväänsä Aurelieen. Hélènenhän olin tavannut Kaliforniassa jouluna. Uskomaton yhteensattuma (lisää aiemmassa Miami-jutussa)!

Miamin SoBe ja etenkin Ocean Drive olivat tavallaan kliseistä kermakakkukimallusta mutta toisaalta komeine julkisivuineen ja hienoine valoineen aidosti kiinnostavaa ympäristöä. Hienojen auringonlaskujen aikaan seutu näytti todella hienolta. Ehkä jopa hienommalta kuin mitä alueen Art Deco arkkitehdit olivat aikanaan suunnitelleet. Komiaa!

Päivät hilluin rannalla sikäli kun aurinko paistoi ja myrskyt päästivät. Välillä rannalla varoitettiin vihamielisestä merellisestä elämästä. Illat kiertelin kaupungilla ja hengailin H:n A:n ja erään toisen kaverinsa kera. Leppoisaa menoa jota ei kuitenkaan olisi ehkä kovin pitkään jaksanut. Siispä päätimme lähteä Key Westiä valloittamaan. Siitä seuraavassa.



Hostelli, Auringonlasku1, 2, 3, 4, Monumenttipose


Ocean drive, Isopaatti, Tyhjä ranta myrskyn eellä, Hostellikatu, Sama

Edellinen kirjoitukseni SoBesta

Seuraavaksi siis nyt taas myrskyn kourissa oleva Key West.

Soi: M83 - Noise